Pölynhallinta korjausrakentamisessa

pölynhallinta korjausrakentamisessa

Korjausrakentaminen viittaa jo olemassa olevien rakennusten korjaamiseen tai muuttamiseen. Se liittyy usein rakenteiden kunnossapitoon ja siksi laajoja saneerauksia tehdään vain muutama rakennusten elinkaaren aikana.

Korjausrakentamisen tarve Suomessa kasvaa vuosi vuodelta. Tämä liittyy erityisesti siihen, että linjasaneeraukset tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi 1960-1980-lukujen taloissa ja siten putkiremontit tulevat moninkertaistumaan lähivuosina.

 

Miksi pölynhallinnasta huolehtiminen on tärkeää?

Pölynhallinnasta huolehtiminen on korjausrakentamisessa erityisen tärkeää. Työmaalla erityisesti purkuvaiheessa syntyy paljon pölyä, muun muassa asbestipölyä, betoni- ja kivipölyä, puupölyä, eristevillapölyä ja muista vaarallisia pölytyyppejä. Kivi-, betoni-, sementti- ja puupölyä syntyy myös kuivalaastien käsittelystä, tiili- ja kivimateriaalisen sekä lattia- ja seinäpäällysteiden työstämisestä, hionnasta ja purku- sekä uudismateriaalien siirroista.

Kun korjaustyömaalla pölynhallinnasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti, eri pölytyypit aiheuttavat suoria terveyshaittoja ja –riskejä sekä asukkaille että työntekijöille. Myös asunnon ja taloyhtiöiden omaisuus ja irtaimisto saattavat kärsiä. Muita syntyviä haittoja ovat muun muassa työtehokkuuden lasku, viihtyisyyden aleneminen, kustannusten lisääntyminen ja asiakastyytymättömyys. 

Oikeanlaisella pölynhallinnalla pyritäänkin varmistamaan taloudelliset ja toimintavarmat ratkaisut, turvallinen työympäristö, pölyn leviämisen estäminen, tilojen ja pintojen sekä talotekniikan suojaaminen.

 

Pölynhallinnan keinot

Jotta riittävä ja oikeanlainen pölynhallinta pystytään varmistamaan ja toteuttamaan korjausrakennustyömaalla, on käytettävissä kuusi pääkeinoa.

1.     Pölyn syntymisen estäminen

On tärkeää valita kohteeseen sopivat, mahdollisimman vähän pölyävät työmenetelmät. Pölyntorjunnan toimivuudesta on huolehdittava koko korjaushankkeen ajan.

2.     Syntyvän pölyn määrän vähentäminen

Hyvästä suunnittelusta huolimatta saneerauksen aikana syntyy pölyä. Siksi on tärkeää, että huomiota kiinnitetään syntyvän pölyn määrän vähentämiseen. Kohteessa käytettävät menetelmät ja –teknologiat, kuten kohdepoisto, valitaan ja mitoitetaan niin, että pölyntorjunta on asetettujen tavoitteiden mukaista ja taloudellista.

3.     Syntyneen pölyn leviämisen rajoittaminen

Tämän lisäksi syntynyttä pölyä on tärkeä hallita ja sen leviämistä rajoittaa. Korjaustyön vaiheistus, ajoitus ja osastointi onkin suunniteltava niin, että pölyntorjunta on jatkuvaa ja hallittua koko korjaushankkeen ajan.

4.     Työntekijöiden koulutus

Työntekijät ovat työmaalla avainasemassa pölynhallinnan kannalta. Siksi korjaustyöntekijöitä tulisi kouluttaa, perehdyttää ja motivoida oikeiden työmenetelmien käyttöön. 

5.     Tilojen säännöllinen siivoaminen hyvillä menetelmillä

Tilojen siivoaminen on avainasemassa. Tilat on siivottava hyvillä menetelmillä (ei esimerkiksi harjaamalla) korjaustyön aikana noin kaksi kertaa viikossa, mutta tarvittaessa useamminkin sekä ennen ja jälkeen toimintakokeiden.

6.     Henkilökohtaisten suojainten käyttö

Lopuksi on tärkeä huolehtia oikean suojausluokan hengityssuojaimien käytöstä. Sen lisäksi, että työntekijöiden suojainten käytöstä huolehditaan, tulee myös muiden kuin varsinaisten pölyää työtä tekevien suojainten käytöstä huolehtia.

Tutustu täällä, minkälainen laite sopii sinun tarpeisiisi.