Miten pölynhallinta toteutetaan?

Tällä hetkellä monilla saneeraustyömailla ongelma on, ettei yleistä pölynhallinnan toimintamallia ole. Säädösten mukaan, saneerauksien yhteydessä syntyvän pölyn leviäminen tulisi kuitenkin estää. Kun korjaustyömaalla pölynhallinnasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti, eri pölytyypit aiheuttavat suoria terveyshaittoja ja –riskejä sekä asukkaille että työntekijöille. Myös asunnon ja taloyhtiöiden omaisuus ja irtaimisto saattavat kärsiä. Muita syntyviä haittoja ovat muun muassa työtehokkuuden lasku, viihtyisyyden aleneminen, kustannusten lisääntyminen ja asiakastyytymättömyys.

Oikeaoppinen pölynhallinta toteutetaan noudattamalla seuraavia vaiheita.

 1. Tuotannon suunnittelu

Jo ennen saneerauksen aloittamista, on tärkeää suunnitella koko saneerausprojektin pölynhallinta etukäteen. Näin voidaan valita jo etukäteen mahdollisimman vähäpölyiset työmenetelmät, pölyä voidaan ohjailla paremmin ja sen leviäminen voidaan estää.

Suunnittelussa tulisi valita korjauskohteeseen mahdollisimman vähäpölyiset työmenetelmät, suunnitella korjaustyön vaiheistus, ajoitus ja osastointi. Lisäksi tulisi varata riittävästi aikaa ja resursseja niin pölyntorjuntajärjestelyille, pölyntorjuntamenetelmien valinnalle ja mitoitukselle sekä siivoukselle . 

Suunnittelu kannattaakin ottaa huomioon jo tarjousvaiheessa, jotta korjausta aloittaessa ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään ja toisaalta, jotta urakka pysyy aikataulussa. Kannattaakin miettiä, millaisia työvaiheita saneerauksen yhteydessä tapahtuu ja mitkä näistä vaativat asianmukaista pölynhallintaa.

 2. Työntekijöiden perehdyttäminen ja motivointi

Korjaustyöntekijät ovat avainasemassa oikean pölynhallinnan toteuttamiselle. Siksi suunnittelun lisäksi myös työntekijät tulisi kouluttaa jo ennen saneerausurakan aloittamista.

Rakennustyöntekijöitä työmaahan ja työhön perehdytettäessä käsitellään pölyävät työvaiheet ja niiden haitat, käytettävät pölyntorjuntamenetelmät ja laitteet, menettelytavat, henkilökohtaisten suojausten käyttö sekä muut työntekijän velvollisuudet, kuten tiedonantovelvollisuus työnantajalle. Työntekijöiden kouluttaminen ja motivointi pölyntorjunnasta ja omasta työympäristöstä huolehtimiseen parantaa pölynhallinnasta huolehtimista läpi saneerausurakan. 

 3. Työn toteutus

Kun suunnittelusta ja työntekijöiden perehdytyksestä on huolehdittu, työn toteutus on seuraava pölynhallinnan vaihe. Pölyntorjunnan kannalta keskeisiä korjaustyössä hoidettavia tehtäviä ovat muun muassa nämä yhdeksän vaihetta.

Rakennustyön aloituskokous. Kokouksessa käsitellään laajasti koko rakennushanketta koskevia seikkoja rakentamisen laadun varmistamiseksi. Kokouksessa on syytä käydä läpi myös pölyntorjuntaan liittyvät tärkeimmät asiat, jotta ne tulevat hankkeen kaikkien osapuolten tietoon.

Osastoinnin rakentaminen. Suojaseinät voidaan tehdä esim. teippaamalla muovikalvo olemassa oleviin rakenteisiin, pingoittamalla muovi puurimoilla katon ja lattian väliin tai rakentamalla pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut seinät puurungon ja -levyjen avulla. Mikäli on vaarana, että suojaseinän kulkuaukosta pääsee liikaa pölyä korjattavan tilan viereiseen tilaan, on rakennettava kahdesta ovesta koostuva sulkutila (asbesti- ja mikrobipurkutöissä kolmiosainen).

Alipaineistus. Pelkkä osastointi on yleensä riittämätön pölyntorjuntakeino, minkä vuoksi osastoitu, korjattava tila alipaineistetaan ympäröiviin tiloihin verrattuna. Tällöin ilmavirran suunta on puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan päin. Poistoilma suodatetaan ja johdetaan osaston ulkopuolelle, yleensä ulos.

Ilmansuodatus. Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteet on varustettava tarvittavilla suodattimilla. 

Aliurakan aloituspalaveri. Pölyntorjunnan kannalta tärkein on purku-urakan aloituspalaveri, jossa käsitellään muun muassa työntekijöiden ammattitaito, työalueen rajaus, osastointi, alipaineistuskoneet ja suodattimet, kohdepoistolaitteet, työsuunnitelman valmius, henkilökohtaisten suojaimien käyttötarve ja saatavuus sekä yhteiset pelisäännöt.

Laitteiden tarkastus ja huolto. Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiston sekä osastoinnin kunto ja toimivuus tarkistetaan päivittäin. Osastoidun ja ympäröivän tilan paine-eroa tulisi seurata toistuvasti päivän mittaan alipaineistajan paine-eromittarista tai erillisestä tallentavasta mittarista. Suodattimet on tarkistettava säännöllisesti ja vaihdettava tarvittaessa laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Siivous. Hyvin toteutettu rakennussiivous koostuu työnaikaisesta siivouksesta ja kaksivaiheisesta loppusiivouksesta. Työn aikana siivotaan purkutyövaiheessa päivittäin, muulloin vähintään kerran viikossa. Ensimmäinen loppusiivous tehdään ennen laitteistojen toimintakokeita ja toinen toimintakokeiden jälkeen, ennen rakennuskohteen luovutusta.

Vaatteiden puhdistus ja vaihto. Koska vaatteista voi kulkeutua huomattava määrä pölyä puhtaaksi tarkoitettuun tilaan, vaatteiden puhdistuksesta ja vaihdosta on huolehdittava. Töissä, joissa syntyy erityisen vaarallisia pölyjä (asbestia, kreosoottia, mikrobeja), on osastoidun alueen sulkutilaan järjestettävä peseytymisvälineet, HEPA-suodattimella varustettu imuri suojavaatteiden imurointia varten sekä jätesäkki kertakäyttöisille suojavarusteille. 

Mittaukset. Korjauskohteen pölyyn liittyvät mittauskohteet ovat osastoidun ja sen viereisen tilan paine-ero, hengitettävien hiukkasten, hengittyvän ja alveolijakeisen pölyn pitoisuus, sekä pintojen puhtaus.

4. Hengityksensuojaimet

Kohdepoistolaitteiden käytöstä huolimatta korjaushankkeen purkutyövaiheessa syntyy tavallisesti niin runsaasti pölyä, että purkutyöntekijöiden ja samassa tilassa työskentelevien muidenkin rakennustyöntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia hengityksensuojaimia. Tavanomaisessa purkutyössä, jossa ei synny esim. kaasuja, käytetään P2-luokan pölynsuojainta. P3-luokan suojainta käytetään asbestipölyltä, homeilta ja muilta erityisen haitallisilta pölyiltä suojautumiseen.

Lähde: Itä-Suomen Yliopiston Putusa-tutkimushanke – Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan.